Hän on täällä!

Pikkuinen prinsessa syntyi tasan rv 40+0. Vanhemmat ovat onnesta soikeina, meillä on terve, maailman kaunein pieni tyttö <3

Blogi hiljenee, ja luultavasti perustan uuden omalla naamalla ja nimellä ;) Linkkiä tänne ei siihen tule, mutta kiitos kaikille mukana olleille!

<3: inq ja vaavi <3

Hullut helteet

Ja hullu rusketus :D Kaksi päivää oltu nyt merellä tuulettumassa ja sen näkee (ja tuntee) nahoissaan. Palanut en ole, mutta iho on selvästi saanut jotenkin yliannostuksen, on ihan kuivakin. Nyt pitää vähän rajoittaa ;)

Ja niin vaihtui uusi rv. Neukussa ihmettelivät myös lääkäriä josta vähän avauduin...mutta olkoon, totesin että ei tälle tilanteelle nyt kukaan mitään voi, ei synnytystä voi vauhdittaa. Eiköhän mini tuolta pian tule ulos :) Tunnen nyt jo niin palavaa rakkautta lastani kohtaan, että tahtoisin hänet syliin halittavaksi<3 Tänään on yttösellä ollut oikein aktiivi-päivä taas, hetkeäkään ollut paikoillaan helteistä huolimatta :)

Hohhoijjaa, kohti uutta viikkoa! Ja tosihan se on, että päivä päivältä ollaan lähempänä rakkaan syntymää :)

<3: inq ja Nasu-neiti 38+0 <3

Yhdessä paketissa

Ei sitten tulut juhannusvauvaa, mutta eipä tuo haittaa ;) Yhä kipeämpiä ja jatkuvampia supistuksia on tullut, muttei kuitenkaan mitään säännöllistä, joten odotellaan.

Juhannus oli ihan huippu, ihania ystäviä, uusia tuttavuuksia, paljon aurinkoa, ja hyvää ruokaa! <3 Eipä haitannut sitten yhtään tämä selvinpäin oleminen, meillä oli kaikilla kolmella silti ihan huippu juhannus! :) Ja taas sen sai huomata kuinka ihania ihmisiä ympärillä on.. ei voi olla kuin kiitollinen jokaisesta<3

Vauva on niin alhalla, että tuntuu kuin hän valahtaisi housuihin hetkenä minä hyvänsä :D Automatkat ovat tuskaisia, kokoajan supistelee ja alaselkään ja mahaan sattuu hulluna. Paineentunne on myös hurjaa.

Edelleen siis kovasti odotellaan lapsukaisen syntymää ihan hulluna. Katsotaan kuinka nopeast tilanteet etenee.. :)

<3: inq ja Nasu-neiti 37+5 <3

Pianko?

Eilen yöllä aikalailla tasan kahdeltatoista tuli ekat oikeasti kipeät supistukset. Sattui alavatsaan ja alaselkään. Niitä tuli aika monta (en tajunnut laskea, kun keskityin niistä selviämiseen :D) mutta loppuivat kokonaan n.45min kuluttua. Höh, olin jo ihan valmis lähtemään synnärille ;) Nyt aamulla on ollut vain harkkasuppareita ja vatsa vähän sekaisin.. Ehkä nuo nyt kuitenkin tarkoittivat jotain, ja pian voisikin alkaa tapahtua...? Tuleeko meille juhannusvauva? ;) Mies on nähnyt jo muutamana yönä unta siitä, että synnytys on käynnistynyt, toivon että nuo unetkin enteilevät jotain :D

Mutta, odotellaan...Huomenna pakkaan sairaalakassin, tänään aion hikoilla koko päivän auringossa, ja vetää jonkun överilenkin koiran kanssa, josko sekin jotain auttaisi :)

Tule, tule jo rakas pieni, äiti ja isi ei malta enää odottaa <3 !!


<3: inq ja TÄYSIAIKAINEN Nasu-neiti 37+0!! <3

Kiukku ja toivo

Oli sitten kyllä maailmankaikkeuden huonoin synnytystapa-arvio. En saanut siitä käynnistä _MITÄÄN_ irti!! Joku nuori lääkäri siellä oli ja ei hän kertonut minulle mitään mistään.. Äitiyskorttiinkin merkkasi kohdunsuun tilanteeseen, ettei tunne koska on vauvan pään takana. Kiva. Eli ei hajuakaan missä mallissa ollaan, vaikka näiden hullujen kipujen ja supistelujen perusteella veikkaisin tilanteen edenneen. Aion tästä kyllä sanoa sanoa omalle neukkutädille ensi viikolla!!

Ainoat asiat jotka tuolta irtosi, oli se, että painoni ei ole noussut yhtään (tippunut 100g), eikä myöskään SF-mitta ole kasvanut, vaan on sen 32cm, eli sama kuin 2vkoa sitten. Ja ainoa asia jota tuo lääkärintapainen painotti kovasti, oli se että vauvan pää on _hyvin_ alhaalla. Ja kiinnittynyt. Ehkä siksi tuo SF-mitta ei enää ole kasvanut, vai? Tätäkään kun minulle ei mitenkään kommentoitu, ja kotona vasta huomasin SF-mitan olleen sama kuin viimeksi. Huoh. Ja vauva tuntui sirolta noin käsikopelolla.

Siro tuo meidän pieni onkin, uskoakseni, sillä valitettavasti jouduin viime viikon lopulla käymään käyrillä, kun vauvan liikkeet katosivat yhdeksi päiväksi lähes olemattomiin (sen jälkeen kyllä on jumpattu, onneksi <3) Kaikki siis kuitenkin oli hyvin, ja käyrillä ollessamme alkoi vauva oikein riehua, ja alkoi supistellakin. Lääkäri ultrasi, ja heitti painoarvioksi 2,5kg, eli edelleen odotellaan syntyväksi sitä alle 3,5kg vauvaa, ja uskon tuohon itsekin.

Muttamutta. Vauva on siis alhaalla, lääkäri vain vähän laittoi sormia sisään, kun hänen silmänsä pyöristyivät, ja kertoi vauvan olevan todella alhaalla. Toki hän myös sanoi sen olevan hyvä asia synnytystä ajatellen. Joten ehkä tämä tästä, ehkä kohdunkaula olisi jo historiaa, ja suukin pehmennyt, näin toivon ;) Paineen tunnetta, menkkajomotuksia, ja kivuttomia, sekä hieman vihloviakin suppareita tulee. Ja nuo alaselkäkivut, auts. Ehkä tämä neitokainen olisi jo pian tulossa ulos, ainakin toivon, että seuraava neuvola ensi viikolla olisi se viimeinen, johon menen yhtenä kappaleena :)

Kaikki olisi valmiina jo pienelle <3 Sairaalakassia en tosin ole vielä pakannut ollenkaan, eli jos ottaisin sen tämän viikon projektiksi. Huomisesta eteenpäin ollaankin sitten täysiaikaisia! :)

<3: inq ja Nasu-neiti 36+6 <3

Rentoilua

Nyt olen menettänyt kyllä kaiken energiani jonnekin. Mihin katosi se tyttö, joka jaksoi kävellä pitkiä lenkkejä useamman päivässä? Ainakin viime yön nukuin huonosti, sillä vauvalla oli bileet masussa melkein koko yön :D Harvemmin edes heräilen liikkeisiin, mutta nyt mini meinasi todella tulla vatsanahasta läpi kaikkia raajoja apuna käyttäen :) Niin ja toki juoksen vessassa pisin yötä.

Eilen oli ihana päivä, otin aurinkoa parvekkeella nelisen tuntia, kun kerrankin siihen tuuli, niin oli todella mukava olla :)

Tänään on suunnitelmissa vielä kyllä yksi pidempi lenkki tuon karvapallon kanssa, josko sekin vähän jaksaisi liikkua, kun on hieman pilvisempi päivä. Sen jälkeen voisin rojahtaa sohvalle kera hedelmien, ja katsoa jonkun kivan piirrettyelokuvan<3 Rakastan Disneyn piirrettyjä! :)

Alapää kipuilu jatkuu, pistää pitkiäkin aikoja tuonne hyvin alas. Toivon niin valtavasti, että ensi maanantaina synnytystapa-arviossa todettaisi paikkojen jo kypsyneen ja olevan jopa auki! :) Peukut pystyyn siis!

Välillä vieläkin iskee epätodellinen olo siitä, että tuleeko meille ihan todella vauva? :D Mies tänään fiilisteli turvakaukalon kanssa, kuinka hän sitten tulee hakemaan minua ja tyttöä kotiin<3 Tulee ihan itku kun vaan ajattelenkin sitä hetkeä :D Paljonkohan mahdan itkeä kun vauva syntyy... Uskon että yhteen ääneen vollotetaan miehen kanssa, on se vaan niin mahtavaa. En osaa kuvitella mitään ihanampaa ja kauniimpaa, kuin sen hetken milloin saa ensimmäistä kertaa oman rakkaan lapsen syliinsä <3 Enää viikko niin vauva on oppikirjojen mukaan täysiaikainen, ei enää keskonen :)

Pelkoja on edelleen, suurimpana se, että mahtuuhan vauva tulemaan alakautta. En tiedä miksi tätä pelkään ihan valtavasti, vaikka mikään ei kertaakaan ole viitannut isoon vauvaan, päinvastoin, keskivertoa sirompaan. Ja pelkään myös sitä, että meneehän synnytyksessä kaikki hyvin vauvan osalta. Uskon että menee, mutta ehkä kaikki äidit pelkäävät tätä.

Päässä pyörii vain synnytys, ja muuhun on vaikea enää keskittyä. Onneksi on synnytystapa-arvio tulossa, niin ei tarvitse vielä tuudittautua siihen "no nyt vain odotellaan!" :D Vaikka sitähän tässä on tehty jo pitkään :)


<3: inq ja Nasu-neiti 36+0 <3

Olisit jo niin tervetullut maailmaan, rakas ♥

Täällä yksi raskauteen kypsä mamma, huomenta :D Säät suosii kyllä ihan toden teolla nyt, ja yritänkin niistä nauttia sen minkä jaksan. Viikonlopuksi onkin tiedossa kaikkea ihanaa! Ystäviä, ulkoilua, ja veneilyä merellä <3

Harjoitussuppareita tulee onneksi vieläkin ihan mukavasti, ja ne ovat jo useasti saaneet kivan lisäpotkun vihlonnan merkeissä. Välillä kyllä vihloo vatsaa, vaikka ei supistaisikaan (?) No, lienee normaalia kaikki kivut tässä kohtaa.

Tapahtui hassu juttu tuossa kolme päivää sitten. Häpyluuta vihloi ihan mielettömästi koko päivän, ja seuraavana aamuna herätessäni olin huomaavinani mahani tipahtaneen paljon alemmas! Vihlonta jatkui sinä päivänä kovana, ja nyt on vähän helpottanut, mutta uskon jotenkin vahvasti, että sinne se pieni porasi päätään kiinni :) Viime neukkulääkärillähän kohdunkaula oli jo 1cm lyhentynyt, ja uskon sen lyhentyneen jo lisää! Hauskaa, kun saa taas "vedettyä sisään" tuon ylämahan, mitä ei voinut tehdä silloin kun vauva tuntui olevan ylimmillään :) Tyttö liikkuu kovin aktiivisesti, ja potkiminen on aina vaan voimakkaampaa. Innolla odotan seuraavaa lääkärikäyntiä.

Nyt pistän kaikki sormet ja varpaat ristiin, että tämä neitokainen päättäisi syntyä jo ennen juhannusta, juhannuksena, tai viimeistään ihan heinäkuun ekoilla päivillä :D (mielellään jo kesäkuun puolella, kiitos) Olen koittanut jutella vauvalle siitä, kuinka mukavaa olisi jo saada hänet syliin, ja miten paljon äiti ja isä häntä odottavat ;) Vaikka miehelleni tuntuu iskeneen viime hetken paniikki siitä, että "ONKO MEILLÄ NYT VARMASTI KAIKKI JA KAIKKEA TARPEEKSI?!?!" :D Minulta on tuo paniikki jo hävinnyt, haluan vaan tämän vauvan syliin jo!! :D Tiedän, että kaikkea ei edes vielä ole, mutta onhan ne kaupat auki vielä vauvan syntymän jälkeenkin. Ainiin, ja tuli yllärinä, etten saakaan itse valita vauvan kotiutumisvaatteita, mieheni haluaa olla mukana päättämässä ;)

Kävelynikin on jo muuttunut ankkamaiseksi, ja hyyyyyyvin hitaaksi. Lenkkeillyt olen silti paljon, pitkiä hitaita lenkkejä koiran kanssa, niin saanpahan ainakin liikuntaa :) (ja turvonneet jalat, "jee") Turvotus on muutenkin iltapäivisin ihan järkyttävää, ihan ällöttää katsoa sormiaan ja jalkojaan. Mutta jospa tämä tyttönen tästä pian jo tulisi ulos, silloin tasan 37+0 olisi jo aivan loistavaa, eli 19.6 ;)

Nyt tämä mamma alkaa henkisesti valmistautua taas pitkään lenkkiin tuonne kuumuuteen ja aurinkoon. Ainakin olen saanut hyvin väriä!

<3: inq ja Nasu-neiti 35+2 <3